Runokokoelma: Aamuun asti
Aamun asti
Aamu
Pellon yllä kevyt sumu
Leijailee sisään kamarin ikkunasta
Mukanaan kasteen tuoksu
Ensimmäinen peippo
Nostaa pörröisen päänsä
Ja aloittaa laulunsa
Korkea vihellys kulkee sumun mukana
Sisään ikkunan raosta
Herättää vuoteessa unevan
Torkku vielä yllänsä
Pesee unihiekan silmistä
Antaa yön rauhassa
v
a
l
u
a
alas lattiakaivosta
Pikkuhiljaa hitaasti madellen
Päivän ensimmäiset säteet
Luikertelevat verhon välistä
Ja seinälle piirtyy kuva
Joka näyttää kuinka nyt on hyvä
Ilta
Illan hämärässä
Katseilta suojassa
Musta kissa hiipii varjoissa
Odottaa yötä
Jotta voi taas istua aidalla
Ja odottaa aamua
Maiju ja Meri
Käsissään kuppi sitruunateetä
Istuvat verannan puutarhatuoleissa
Katsovat kuinka puutarha
Valmistautuu nukkumaan
– Hyvää yötä, toivottavat ruusut
Ja painuvat nuppuun
Viimeinen lintu laulaa tuutulaulun
Ja kostea ilma tiivistyy pisaroiksi
Omenapuun lehdille
Saunassa tuoksuu koivu
Huurtuneen ikkunan takana
Punertava laskeva aurinko
Järvellä lipuu sinisorsa
Vielä hetken jää ilta
Leijumaan veden ylle
Saunan kiuas jäähtyy
Sinisorsan pää siipien suojassa
tik
tak
tik
tak
yks
kaks
kolme
neljä
viis
kuus
seittemän
kaheksan
yheksän
kaappikello lyö
tik
tak
tik
tak
nukkumatti pistää puseron päälleen
ja lähtee töihin
Yö
Hopeiset hippuset t
i
p
p
u
v
a
t kuusta
Peittävät talojen katot
Ja koko kaupunki kimaltaa
Kaukana huuhkaja hippusia pyydystää
Välillä huhuilee
Ja levittelee siipiään
Yö saapuu
ja ikkunat sulkeutuvat
kun s
a
d
e hakkaa peltikattoa
& jyrisee
&
s
a
l
a
m
o
i
Aamuyöstä pilvet hiipivät
hiljaa
p
o
i
sIllan pimetessä
Meren aallot tuovat viestejä
Kaukaa valtameren takaa
Rantaan
Vaahdon mukana
Kulkevat vastarannan kyyneleet
Ja onnelliset naurun pyrähdykset
Simpukoiden sisään
Kätketyt humisevat salaisuudet
Kertovat tarinoita meren pohjasta
Aamun valjetessa
Meri on tyyni
keskikesän keskiyö
yö ei tummu koskaan
taivaanrannan takana
laskeva aurinko
ja
lähes huomaamatta
aurinko
vaihtaa suuntaansa
pyörähtää ympäri
lännestä kohti itää
ja
huominen saapuu
Kommentit
Lähetä kommentti