Runokokoelma
Alku
olen syntynyt kuohuna
kosken ikuisesta soinnista
tulin vapaana ja kirkkaana
vellomaan lakanoihin
tanssimaan maailman helmoihin
tuuleksi äitini helmoihin
venymään rantaviivan juoksuun
vaipumaan pintajännityksen kantoon
ja minä menen
upposukelluksen lohdulliseen kipuun
Puhdistus
silmistäni virtaa öljy
huuhdon alastoman kehoni
luisten rantojen nousuvedessä
Yö
Pimeys ottaa kiinni nilkoistaan
pimeys nostaa pelon taivaaksi
pimeys painaa lakanan kasvoille
pimeys nostaa hiukset sekaisin
pimeys painaa ajan piiloon
Kun silmäni avautuvat kirkkaimpaan
aamuun, unohdan sinut
Kesäyö
lojua veneen kannella
palaa säteilevästä taivaasta
nukahtaa ikkuna selällään
nukkua yö kyljellään
kääntää päivä ympäri
nojata vasten kattoa
lyödä pää seinään
ja seinä läpi pään
Herätys
tiputtaudun sängyltä
2. alku
minä olin siinä
sinä olit siinä myös
risteävässä illassa
pysähdyimme aloilleen
kuljimme seuraavan elämän
alkuun
Kommentit
Lähetä kommentti