Runokokoelma - Luonnon Helähdys

Luonnon helähdys


Turvapaikka

Pieni lintunen siellä lens
Voi kun kauas et mens
poikaset matkustaa siivilläin
mutta mene ette sinnepäin
pesässä turva ois
joten ettehän lennä pois?


Neva

Uppoudu älä,
putoa älä,
tipahda älä,
mutta mikä on tuo?
hengenvaarallinen suo.  
Taivaan halki

Yli taivaan halkean
yli merten karikon
kiitää vene, keula yllä,
puiden virkkaamin purjein
horisonttiin katoaa.
Kontu

Kontu hoi, missä olet?
kaukana kotoa
pimeää ympärillä
tuntemattomia helähdyksiä
kontu hoi, missä olet?


Peippo

Korpikuusten latvoissa,
huipulla korkeimmalla,
elää punaruskea peippo,
onhan hänkin aikamoinen veikko
maailmaa hän sieltä tähystää silmin nokisin.

Yön vaara

Vaaroja monia,
petoja kovia,
liikkuu hämärässä,
puiden takana mörisemässä
kohta koittaa aamu.

Palokärjet  

Palokärki äiti suojasi pientä pesää,
oli hän ollut valveilla jo kaiken kesää,
Kolossa pienessä poikaset riiteli,
kun haukkalintu ympäri pesää liiteli,
Äiti tämän huomasi ja huudon ilkeän karjaisi,
Haukka kauhea pois lensi,
se palokärkien arkea pehmensi.

Lepakot

Ypö yksin yössä ylhäässä
Liitää lepakkoparvi niin tiheässä
mutta vaara vaanii pimeässä
uskaltaako ees olla tässä?


Kukat

Ilo on kuin aukinainen kukka,
Nuori ja vahva silmukka.
Kukat tuntevat suurta iloa,
Vaikka juuret painavatkin monta kiloa.
Kuin ihmisen lämpöinen poski,
lämpö vivahteikas, kukkaa koski.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Novellikokoelma

Novellikokoelma: Rakkauden muodot

Novelli